sunnuntai 6. tammikuuta 2019

Noan hautajaiset - 17-11-2018

Noan hautajaisista on jo pitkä aika, tämän tekstin kirjoittaminen on tuntunut niin ahdistavalta, että olen lykännyt sitä, ettei tarvisi muistella hautajaisia. Nyt tuntuu, että olen viimein valmis kertomaan teille Noan hautajaisista.

Helpoin päätös oli pappi, sama pappi on päästänyt Rikun ripiltä -14, mut ripiltä -15, kastanut Noan -16, ja nyt haudannut Noan -18. Kun Noa oli kastettu, päätin että sama pappi tulee hoitamaan kaiken mihin tarvitaan pappia, hän on seurannut aktiivisesti meidän elämää, ollut läsnä facebookin välityksellä, vuodesta toiseen. Nyt hän sai ensimmäisenä ulkopuolisena tiedon Noan kuolemasta, ja olen äärimmäisen kiitollinen että hän suostui hautamaan meidän pienen. 


Hautajaisia oli helppo suunnitella, oli jotakin tekemistä päivästä toiseen ja järjestelyt tuntui ensimmäiseltä konkreettiselta asialta Noan kuolemaan liittyen. Lapsi siunataan usein kappelissa, mutta me halusimme koko kirkon, se oli Noan arvoinen viimeinen paikka. Hautajaisvieraita oli vajaa 70, paljon lähipiiristä, ja muutamia kaukaisempia sukulaisia. Virsiä oli vaikea valita, sillä mikään ei tuntunut kertovan meidän tilanteesta. Päädyimme lopuksi kolmeen virteen: Lasken Matkaan Leijan Kauneimman, Maan Korvessa Kulkevi Lapsosen Tie ja Herra Kädelläsi.


Pappi piti todella koskettavan puheen Noan elämästä, ja kävi nimeltä läpi kaikki Noan läheiset. Kaikilla oli koskettavia muistotekstejä, Noan lempiväristä tietävät toivat vaaleanpunaisia kukkia, arkulle laskettiin muutama pikkuauto ja kirkossa ei meidän toiveesta ollut lapsia. Siunaustilaisuus oli kaunis, ja juuri lapsen hautajaisille sopiva. Kaikki pyöri sen ympärillä, että arkussa on pieni lapsi.


Noan arkkua kantoi iskä, vaari, pappa ja kummisetä Jarno. Noan elämän tärkeimmät miehet. Olen kiitollinen heistä jokaisesta, ja siitä rakkauden määrästä, jota he Noalle antoivat. Tukivat, rakastivat, pitivät huolta ja viettivät paljon aikaa yhdessä Noan kanssa. Matka kirkosta hautapaikalle oli pitkä, mutta sää oli onneksi todella kaunis. 




Arkun laskua oli vaikea katsoa, se konkretisoi asioita. Silloin ymmärsin hetkellisesti, että tämä on nyt oikeasti tässä. Noa on haudassa, eikä hän tule enää koskaan kotiin. En kuitenkaan vieläkään ymmärrä, että Noa on oikeasti poissa, eikä hän palaa enää koskaan. 


Valitsimme hautajaiskukiksi suurimman sydämen mitä sai, väreiksi valkoisen, ja Noan lempivärin vaaleanpunaisen. Kukka oli helppo valinta, valkoinen on mun lempikukkaa neilikkaa ja vaaleanpunaisen päätti kukkakauppias. Kuvasta on vaikea erottaa, mutta kukassa on vaaleansininen pieni auto. Kyllä automiehen kukissa pitää auto olla. 


Muistotilaisuus oli seurakunnan salissa, johon oli kutsuttu se vajaa 70 vierasta. Ruokana oli Noan lempiruokaa, nakkikastiketta, muusia ja oliiveja. Muistotilaisuudessa katsottiin kuva- ja video esitys Noasta. Siellä lauloi muutaman Noasta kertovan kappaleen ihana Satumaa Veikkola. Noa inhosi kermakakkua, joten jälkiruokana oli suklaakakkua ja Noan lempi karkkeja - Puuhe Pete karkkiaskeja. Kukat oli tietenkin vaaleanpunaisia. 



Tätä postausta oli vaikea saada sanoiksi, kirjoittamisesta ei meinannut tulla mitään, lauseet saattavat olla epäloogisia ja koko postaus hieman omituisesti muotoiltu. Nyt se on kuitenkin tehty, eikä mun tarvitse enää lykätä tämän kirjoittamista. 

Kiitos kaikki hautajaisiin osallistuneet, kiitos pappi Merja Lampila
ja kiitos kuvista Mika Alavesa.

♡ Cecilia

14 kommenttia:

  1. Sydänt raastaa lukea pienen poikanne hautajaisista. Vaikka en teitä tunne, niin silti ihan itkettää.
    Kauniin kuuloiset hautajaiset.
    Suru ei koskaan katoa, mutta ajan myötä se muuttaa muotoaan.

    VastaaPoista
  2. Kauniit hautajaiset. Koskettavasti kirjoitettu. Noa sai elää parhaassa perheessä ja suvussa rakkaiden ympärillä.

    VastaaPoista
  3. Suru muuttaa muotoaan,ajan kanssa. Noalla oli kauniit hautajaiset❤

    VastaaPoista
  4. Raastavaa luettavaa😢. Osanotot koko perheelle ❤️Onneksi on ylösnousemus toivo ja mahdollisuus nähdä ihana pieni Noa jälleen 💖 voimia suruun ja ikävään. Apostolienteot 24:15 Minulla on sama toivo kuin näilläkin miehillä: Jumala tulee herättämään kuolleista sekä ne, jotka ovat toimineet oikein, että ne, jotka eivät ole.

    VastaaPoista
  5. Ei ole sanoja, voimia teille kaikille, Noa lähetää niitä lisää taivaasta 😢😢

    VastaaPoista
  6. Kyynelten valuessa sanoja ei löydy...Toivon teille kaikkea hyvää.

    VastaaPoista