keskiviikko 7. maaliskuuta 2018

Täysi-ikäinen äiti

Tänään on mun syntymäpäivä, ja ensimmäinen päivä täysi-ikäisenä äitinä. Olo ei tietenkään ole mitenkään erilainen kuin muinakaan päivinä, mutta se tieto on alitajussani. Olen ensimmäistä kertaa elämässäni täysi-ikäinen äiti.


Noan syntyessä helmikuussa 2016, olin 15-vuotias. Nyt kun ajattelen itseäni sen ikäisenä, en todellakaan ollut kypsä enkä edes valmis äidiksi, vaikka lapsi oli suunnitellusti tehty rakkaudella. Miten 15-vuotias voisikaan olla kypsä pitämään huolta vastasyntyneestä? Mutta hyvin olemme pärjänneet, ja Noasta on kasvanut iloinen ja hyvin hoidettu taapero. 

Alitajunnassani on koko päivän pyörinyt ajatus siitä, etten ole enää ala-ikäinen, nyt olen virallisesti "aikuinen" vaikka olen ollut sitä jo monta vuotta lapseni takia. 

Monikaan asia ei todellisuudessa muutu täysi-ikäisyyden myötä, saa ostaa tupakkaa ja alkoholia, eikä virallisesti tarvitse omia vanhempia. Minä ainakin tarvitsen vielä monta vuotta vanhempiani. Vaikka olen itse äiti niin omalla äidilläni on suuri merkitys elämässäni, ja siinä miten minusta on tullut tällainen kuin olen. 

Mutta olen todella kiitollinen siitä, etten ole enää ala-ikäinen. Olemme vuosien aikana kohdanneet paljon asioita, jotka on hoidettu meidän vanhempien kautta, vaikka me olemme Noan vanhemmat ja viralliset huoltajat. Päiväkodista on soiteltu minun äidille, kyselty tärkeitä yksityisiä asioita Rikun äidiltä, vaikka lapsi on meidän ja lapsen asiat kuuluvat vain meille. Toivon todella, että tämä muuttuu nyt. En itse tarvitse enää huoltajaani virallisesti mihinkään, joten ei lapseni asiatkaan kuulu päiväkodin puolelta heille. Kerron itse kaikesta vanhemmille, jos niin haluan, ja olen kertomatta, jos niin haluan. 

Ilolla kohti päiviä täysi-ikäisenä äitinä! 

♡ Cecilia

sunnuntai 4. maaliskuuta 2018

Kaksivuotiaan katkonaiset yöt


Noa on aina nukkunut pitkät yöunet, heräämättä yön aikana kertaakaan. Jo pienenä vauvana hän nukkui kokonaiset yöt, lukuunottamatta öitä kun hän on ollut sairaana.

Viime kuukausien ja viikkojen yöt ovat kuitenkin olleet ihan muuta kuin mihin ollaan koko perhe totuttu.
Iltaisin Noan kanssa saa käydä pitkää väsynyttä unitaistelua, ja kun hän vihdoin nukahtaa ei kannata huokaista helpotuksesta, sillä pahin on edessäYön ensimmäiset tunnit sujuu hyvin, mutta kun päästään aamuyön puolelle alkaa helvetti ja loputon itku. 

Hän haluaa syliin, ja heti sylistä pois, missään ei ole hyvä, eikä mikään tuo lohtua. Otan häntä syliin, ja asetan takaisin, hyssytän ja yritän kaikkeni. Monena yönä mikään ei auta, jossain vaiheessa hän nukahtaa, itkettyään itsensä uneen. Pahinta on se etten löydä syytä öiselle itkukohtaukselle, kaikki on hyvin mutta pienen ihmisen mielestä kaikki on huonosti.

Olen lukenut netistä ja keskustelupalstoilta, että monella taaperolla on tätä jossain vaiheessa elämää. Ja syynä saattaa olla öiset painajaiset. Olen keskustellut Noan kanssa siitä mitä hän yöllä kokee, mutta eihän hän tietenkään osaa itse kertoa. Ainoa mahdollisuus on painajaiset. Olen antanut myös kipulääkettä, mutta se ei helpota, eli kipuja Noalla ei ole. 

Meillä on kohta neuvola ja ajattelin ottaa öiset itkukohtaukset puheeksi mutta ennen sitä haluan kysyä onko teidän taaperoilla ollut vastaavaa öisin? Mistä löytyi apu?

Äiti alkaa olemaan henkisesti loppu. Oman lapsen itku on pahinta, varsinkin jos siihen ei löydy syytä ja helpotusta. 

♡ Cecilia

torstai 1. maaliskuuta 2018

Seinäjoen uusi HopLop

*postaus toteutettu yhteistyössä HopLop Seinäjoen kanssa*
*Liput saatu*

Kävimme eilen testaamassa Noan, ja Noan serkkutytön kanssa Seinäjoen uuden HopLop leikkipuiston. HopLopilla oli avajaiset viime kuun lopussa, sinne ei valitettavasti päästy osallistumaan sillä Noa tuli kipeäksi juuri ennen niitä. 


Puisto oli todella iso, sen koko yllätti positiivisesti. Oli kaikenlaisia kiipeilytelineitä, ja liukumäkiä. HopLopissa oli isoille ja pienille mahdollisuuksia kiipeilyyn ja turvalliseen leikkimiseen. Me pysyteltiin koko aika pienten puolella, josta löytyi juuri sopivasti tutkittavaa 2-3 vuotiaille lapsille. Pienten puolelle ei päässyt yli 4-vuotiaat lapset. 


"HopLop Seinäjoki on liikunnallinen seikkailupuisto koko perheelle. Seinästä seinään täynnä koukuttavaa touhua ja vauhdikasta viihtymistä kaikenikäisille, taitotasosta riippumatta. Meillä on vapaus villiintyä ja aikuisetkin voivat jättää kravatin ja jakkupuvun kotiin!"

Puistosta löytyy: Seikkailulabyrintti, pienten leikkialue, sähköautorata, rakentelualue, sähköisiä pelejä, pallomeri, monipelikenttä, aaltoliukumäki, donitsiliuku, dropslide, jättitrampoliini, käärmeliukumäki, pallokanuunat, rullaliukumäki, spider tower, tulivuoriliukumäki, liukupomppu ja safarialue. Puistosta löytyy siis paljon erilaisia vaihtoehtoja eri ikäisille lapsille. 


Noa on aika arka lapsi, joten hän ei uskaltaunut tutkimaan pienten puolen kiipeilytelinettä ollenkaan, serkkutyttö käväisi korkeammalla muutaman kerran mutta palasi nopeasti maan pinnalle. HopLop oli tupaten täynnä neljän jälkeen hiihtolomaviikolla, mutta tilat oli niin hyvin suunniteltu ettei puistossa silti tullut tungosta. Liikkuminen oli helppoa, ja jonotkin oli siedettävän pituiset. Iso plussa HopLopille varavaipoista, joita saa kassalta! Meillä unohtui vaippa kotiin, ja vanha vaippa ei olisi pitänyt automatkaa kotiin. 

HopLop Seinäjoen hinnasto:

1-2 vuotias = 10€

Yli 3-vuotias = 16€

 Alle 1-vuotias ja aikuiset = 0€


♡ Cecilia